Siirry sisältöön

Rakentamisen luvat

Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa ja se valvoo rakennustoimintaa kunnassa ja huolehtii osaltaan kaavoituksen toteutumisesta. Rakennusvalvonnan tavoitteena on viihtyisän ympäristökuvan luominen ohjaamalla ja neuvomalla rakentamista.

Rakentamisessa tarvittavat luvat

Jätevesijärjestelmä

Kun rakentamiseen joudutaan hakemaan rakennuslupaa uudisrakentamisen tai remontoinnin vuoksi ja kiinteistö sijaitsee alueella, jossa ei ole kunnallista viemäriä, tulee hakemukseen liittää myös suunnitelma jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta tai uusimisesta.

Jos kiinteistöllä uusitaan vain jätevesien käsittelyjärjestelmä, tulee sitä koskeva suunnitelma liittää toimenpideilmoitukseen. Rakennuslupa-​, toimenpidelupa-​ ja ilmoituslomakkeita saa rakennusvalvontatoimistosta.

Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-​alueella tai vahvistetulla yleiskaava-​alueella. Edellä mainittu lupa tulee kysymykseen kaava-​ alueella, jossa suoritetaan oleellisia maisemaa muuttavia toimenpiteitä kuten esim. puiden kaatamisia. Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin lupaa ei tarvita. Oleellinen toimenpide voi olla usean puun kaataminen tontilta tai koko tontin puuston poistaminen. Oleelliseksi voidaan katsoa yksikin maisemaa hallitseva puu, toisaalta useankin puun kaataminen tontilta, jossa on paljon puustoa ei välttämättä vaadi lupakäsittelyä.

Ennen puiden kaatamista tulee aina ottaa yhteys rakennusvalvontaan joka tapauskohtaisesti harkitsee luvan tarpeen.

Poikkeamislupa

Kunta tai alueellinen ympäristökeskus voi tietyin edellytyksin myöntää poikkeuksen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö-​ tai muita vaikutuksia. Poikkeamiseen tarvitaan aina erityinen syy.

Poikkeamislupa tarvitaan mm.:

  • haluttaessa poiketa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta
  • haluttaessa poiketa voimassa olevan asemakaavan rakennusaloista
  • haluttaessa poiketa rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeudesta
  • haluttaessa poiketa kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesta rakennuspaikan vähimmäispinta-​alasta
  • rakentamisesta ranta-​alueelle ilman asemakaavaa.

Poikkeamista haetaan erillisellä hakemuksella. Mikäli asia kuuluu kunnan toimivaltaan, asian päättää kunnanhallitus. Jos asia kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan, asian päättää Ely-​keskus.

Poikkeamislupa ranta-​alueella MRL 171 §, 1 mom., MRL 72 §

Uuden rakennuksen rakentamiseksi tai vanhan rakennuksen laajentamiseksi vesistön ranta-​alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena tarvitaan poikkeamislupa, jonka myöntää Ely-​keskus.

Ilman poikkeamista voidaan suoraan rakennusluvalla sallia kuitenkin muun muassa seuraavat rakennushankkeet:

  • maa- ja metsätaloudessa tai kalataloudessa tarpeellinen rakentaminen
  • olemassa olevan asuinrakennuksen (loma-​asunto tai pysyvä asunto)
    kanssa samaan pihapiiriin kuuluva talousrakennus
  • olemassa olevan asuinrakennuksen korjaaminen tai vähäinen laajentaminen

Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan hakeminen ja tarvittavat asiakirjat:

  • hakemuslomake
  • suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamislupaa hakee, ja se myönnetään sille, joka omistaa tai hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa
  • selvityksenä omistus-​/hallintaoikeudesta käytetään lainhuutotodistusta, ei kuitenkaan kolmea kuukautta vanhempaa tai kauppakirjaa, vuokrasopimusta tai muuta vastaavasta asiakirjaa. Jos hakija ei yksin omista rakennuspaikkaa, on hakemukseen liitettävä valtakirja muilta omistajilta.
  • ote asemakaavakartasta määräyksineen, jos tontti on asemakaava-​alueella. Otteen saa teknisestä toimistosta.
  • ote lainvoimaisesta yleiskaavakartasta määräyksineen tai rekisterikartasta, jos rakennuspaikka on asemakaava-​alueen ulkopuolella. Otteen saa teknisestä toimistosta.
  • asemapiirros A4 tai A3 2 kpl. Mittakaava taajama-​alueella 1:500 ja maaseutualueella 1:500 tai 1:1000. Asemapiirroksesta tulee selvitä rajat, rajamitat, pyykit sekä purettavien, olemassa olevien ja uusien rakennusten sijainti, niiden kerrosala ja kerrosluku, tieliittymät, jätevesien käsittely, kiinteistön ja naapuritilojen rekisterinumerot ja mahdolliset rasitteet
  • hakemukseen voi tapauskohtaisesti liittää rakennuspiirustuksia, valokuvia ja myös muita liitteitä jotka selventävät asiaa
  • arvio rakentamisen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut
  • selvitys naapurien kuulemisesta. Selvityksen voi tehdä hakemuslomakkeen takasivulle tai erillisillä lomakkeilla.

Hakemus jätetään kunnan tekniseen toimistoon. Varsinainen päätöksentekijä on hankkeesta ja sen sijainnista riippuen Juupajoen kunta tai Pirkanmaan elinkeino-​, liikenne-​ ja ympäristökeskus. Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Rakennuslupaa on haettava tänä aikana.

Perittävät maksut:

Kunnan myönteinen ratkaisu maksaa 160 euroa ja kielteinen 80 euroa.

ELY- keskuksen myönteinen ratkaisu maksaa 520 euroa ja kielteinen 250 euroa (Valtioneuvoston asetus 1397/2014).

Mikäli hakija niin haluaa, voi kunta kuulla naapurit, jolloin veloitus on saantitodistuksella 60 euroa ja kirjeellä 30 euroa/naapuri. Kunta varaa heille vähintään 7 vrk aikaa esittää muistutuksensa hakemuksesta. Lisäksi varataan postin kulkuun 7 vrk. Jos hankkeella on huomattavaa vaikutusta naapureita kauempana olevien asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin, hakemuksesta kuulutetaan kunnan toimesta kunnan ilmoitustaululla ja Oriveden Sanomissa. Lehti-​ilmoituskulut peritään hakijalta täysimääräisenä.

Lisää tietoa rakentamisen luvista löytyy kunnan rakennusjärjestyksestä sekä Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Purkamislupa

Rakennuksen purkaminen vaatii luvan asemakaava-​alueella ja milloin yleiskaavassa niin määrätään. Erillinen lupa ei ole tarpeen, jos voimassa oleva rakennuslupa edellyttää rakennuksen purkamista. Lupa tarvitaan vain poikkeustapauksissa talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen.

Lupahakemuksessa selvitetään purkamistyön järjestäminen. Omakotitalon kokoisen ja sitä suuremman rakennuksen osalta selvitetään myös edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä.

Vaikkei purkamiseen tarvittaisikaan lupaa, on rakennuksen tai sen osan purkamisesta kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaan 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä. Purkamiseen saa ryhtyä sanotun määräajan kuluttua, ellei rakennusvalvontaviranomainen mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä ole vaatinut luvan hakemista.

Rakennuksen tai sen osan purkaminen tulee ilmoituksenvaraisessakin purkamisessa järjestää niin, että luodaan edellytykset käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämiselle ja huolehditaan syntyvän rakennusjätteen käsittelystä.

Rakennusilmoitus

Seuravissa toimenpiteissä sovelletaan lupamenettelyn asemasta ilmoitusmenettelyä:

  • Asema-​ ja ranta-​asemakaava-alueella omakoti-​ ja loma-​asuntotontilla sekä rantaosayleiskaavan RA-​alueella yhden enintään 15 m2 suuruisen lämpöeristämättömän puurakenteisen vajan ja yhden enintään 15 m2:n suuruisen katoksen rakentamiseen, kun se on sijoitettu asema-​ ja ranta-​asemakaavan sekä rantaosayleiskaavan mukaiselle rakennusalalle ja laissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä vaaditut eräisyysvaatimukset täyttyvät.
  • Mom. 1 ulkopuolelle jäävillä alueilla asuinrakennukseen kuuluvan yhden enintään 20 m2:n suuruisen lämpöeristämättömän tulisijattoman talousrakennuksen ja yhden enintään 25 m2:n suuruisen katoksen rakentamiseen, kun se on sijoitettu vähintään viiden metrin etäisyydelle naapurin rajasta.

Asema-​ ja ranta-​asemakaava, rantaosayleiskaava sekä suunnittelutarvealue

  • Yleisörakennelma
    • yleisöteltta tai vastaava, pystytettynä enintään 2 viikkoa
  • Aitaaminen
    • rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteö aita tai kadun reunusmuuri

Muut alueet

  • Rakennelma (rakentaminen)
    • esim esiintyvislava < 25 m2 , tai muu vastaava rakennelmma
    • alle 9 m2:n rakennelmaan ei tarvitse lupaa tai ilmoitusta
  • Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)
    • urheilupaikka
    • kokoontumispaikka
    • katsomo
    • yleisöteltta tai vastaava, pystytettynä enintään 2 viikkoa
  • Erillislaite (rakentaminen)
    • masto, piippu, yli 10 m
    • varastointisäiliö, yli 15 m3
    • muistomerkki
    • antenni, valaisinpylväs tai vastaava
  • Säilytys-​ tai varastointialue (järjestäminen)
    • muusta alueesta erotettu suurehko varastointi-​ tai  pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue
  • Julkisivutoimenpide
    • rakennuksen julkisivun muuttaminen
    • ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen
    • ikkunajaon muuttaminen
  • Mainostoimenpide
    • muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle maino-​ tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävänmainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettamien
  • Aitaaminen
    • rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri

Rakennuslupa

Rakennuslupaa edellyttää mm.

  • uudisrakennus
  • lisärakennus (laajennus)
  • uudestaan rakentamiseen verrattava muutos (vanhan rakennuksen rakennusosien uusiminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla)
  • rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen (esim. ullakkotilan muutos asuintilaksi, autokatoksen muutos autotalliksi, autotallin muutos asuintilaksi tai vast.)
  • muu korjaus-​ ja muutostyö, jos sillä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin (esim. uutta savupiippua vaativa tulisija)
  • rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muutos (esim. loma-​asunnon muutos pysyväksi asunnoksi, varaston muutos korjaamoksi, karjarakennuksen muutos konesuojaksi yms.)

Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Rakennuslupaviranomainen voi pidentää luvan voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Lisää tietoa rakentamisen luvista löytyy kunnan rakennusjärjestyksestä sekä Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Suunnittelutarveratkaisu

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan lähinnä kaavoittamattomia taajaan asuttuja kyläkeskuksia tai vastaavia alueita. Ennen rakennusluvan myöntämistä tällaiselle alueelle tarvitaan erillinen ns. suunnittelutarveratkaisupäätös. Päätöksen asiasta tekee kunnanhallitus.

Suunnittelutarvealueiden tarkoituksena on saada suunnittelun piiriin sellainen maankäyttö, joka suunnittelemattomana aiheuttaisi taloudellisesti, yhdyskuntarakenteellisesti tai ympäristöllisesti haitallista kehitystä. Toisaalta tarkoituksena on estää se, että alue yksittäisten rakennushankkeiden seurauksena muuttuisi suunnittelun kannalta vaihtoehdottomaksi alueeksi.

Suunnittelutarvealueilla rakentamiseen liittyvä päätöksentekomenettely on kaksivaiheinen:

  1. Aluksi kunta tekee suunnittelutarveratkaisun.
  2. Ainoastaan siinä tapauksessa, että suunnittelutarveratkaisu on myönteinen ja lainvoimainen, kunta voi myöntää hakijalle rakennusluvan.

Suunnittelutarveratkaisu koskee pääasiassa uutta rakentamista ja jo olemassa olevan rakennuksen merkittävää laajentamista. Suunnittelutarveratkaisua ei tarvita, jos kyseessä on olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentaminen tai muun olemassa olevan rakennuksen korjaaminen tai asuinrakennuksen vähäinen laajentaminen. 

Rakennuspaikka voi sijoittua suunnittelutarvealueelle suoraan maankäyttö-​ ja rakennuslain 16 §:n 1 tai 2 momentin perusteella tai se on voitu osoittaa suunnittelutarvealueeksi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai kunnan rakennusjärjestyksessä. Kunnan määräys on voimassa enintään 10 vuotta.

Suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen

  • ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
  • ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä
  • on sopivaa maiseman kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon-​ tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista
  • ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö-​ tai muita vaikutuksia.

Rakennusjärjestyksestä löytyvät määräykset koskien rakennuspaikkaa, rakennuspaikan vähimmäiskokoa ja rakentamisen määrää asemakaava-​alueen ulkopuolella. 

Suunnittelutarveratkaisua haetaan hyvissä ajoin ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on noin 2-3 kuukautta. Esimerkiksi keväällä rakentamista suunnittelevan kannattaa jättää hakemus jo syksyllä.

Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan hakeminen ja tarvittavat asiakirjat:

  • hakemuslomake)
  • suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamislupaa hakee, ja se myönnetään sille, joka omistaa tai hallitsee tonttia tai rakennuspaikkaa
  • selvityksenä omistus-​/hallintaoikeudesta käytetään lainhuutotodistusta, ei kuitenkaan kolmea kuukautta vanhempaa tai kauppakirjaa, vuokrasopimusta tai muuta vastaavasta asiakirjaa. Jos hakija ei yksin omista rakennuspaikkaa, on hakemukseen liitettävä valtakirja muilta omistajilta.
  • ote asemakaavakartasta määräyksineen, jos tontti on asemakaava-​alueella. Otteen saa teknisestä toimistosta.
  • ote lainvoimaisesta yleiskaavakartasta määräyksineen tai rekisterikartasta, jos rakennuspaikka on asemakaava-​alueen ulkopuolella. Otteen saa teknisestä toimistosta.
  • asemapiirros A4 tai A3 2 kpl. Mittakaava taajama-​alueella 1:500 ja maaseutualueella 1:500 tai 1:1000. Asemapiirroksesta tulee selvitä rajat, rajamitat, pyykit sekä purettavien, olemassa olevien ja uusien rakennusten sijainti, niiden kerrosala ja kerrosluku, tieliittymät, jätevesien käsittely, kiinteistön ja naapuritilojen rekisterinumerot ja mahdolliset rasitteet
  • hakemukseen voi tapauskohtaisesti liittää rakennuspiirustuksia, valokuvia ja myös muita liitteitä jotka selventävät asiaa
  • arvio rakentamisen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut
  • selvitys naapurien kuulemisesta

Hakemus jätetään kunnan tekniseen toimistoon.

Suunnittelutarveratkaisu on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Rakennuslupaa on haettava tänä aikana.

Perittävät maksut:

Kunnan myönteinen ratkaisu maksaa 160 euroa ja kielteinen 80 euroa. Mikäli hakija niin haluaa, voi kunta kuulla naapurit, jolloin veloitus on saantitodistuksella 60 euroa ja kirjeellä 30 euroa/naapuri. Kunta varaa heille vähintään 7 vrk aikaa esittää muistutuksensa hakemuksesta. Lisäksi varataan postin kulkuun 7 vrk. Jos hankkeella on huomattavaa vaikutusta naapureita kauempana olevien asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin, hakemuksesta kuulutetaan kunnan toimesta kunnan ilmoitustaululla ja Oriveden Sanomissa. Lehti-​ilmoituskulut peritään hakijalta täysimääräisenä.

Lisää tietoa rakentamisen luvista löytyy kunnan rakennusjärjestyksestä sekä Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Toimenpidelupa

omenpidelupaa tarvitaan mm. erilaisten rakennelmien rakentamiseen. Seuraavassa on esitetty luvan tarve kunnan eri osa-​alueilla.

Asema-​ ja ranta-​asemakaava, rantaosayleiskaava sekä suunnittelutarvealue

  • Rakennelma (rakentaminen)
    • esiintymislava yli 25 m2, tai muu vastaava rakennelma
  • Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)
    • urheilupaikka
    • kokoontumispaikka
    • asuntovaunualue tai vastaava
    • katsomo
  • Liikuteltava laite
    • asuntovaunun tai -​laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn
  • Erillislaite (rakentaminen)
    • masto, piippu, yli 10 m
    • varastointisäiliö, yli 15 m3
    • muistomerkki
    • antenni, valaisinpylväs tai vastaava
    • tuulivoimala
    • maalämpökaivon poraamiseen ja/tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen
  • Vesirajalaite (rakentaminen)
    • yli 15 m2:n suuruisen tai yli 10 metrin pituisen laiturin rakentaminen
    • muu vesirajaa olennaisesti muuttava tai vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava
  • Säilytys-​ tai varastointialue (järjestäminen)
    • muusta alueesta erotettu suurehko varastointi-​ tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue
  • Julkisivutoimenpide
    • rakennuksen julkisivun muuttaminen
    • kattomuodon muuttaminen
    • ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen
    • ikkunajaon muuttaminen
  • Mainostoimenpide
    • muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos-​ tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen
  • Kaupunkikuvajärjestely
    • muut kaupunki-​ tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset

Muut alueet

  • Rakennelma (rakentaminen)
    • esiintymislava yli 25 m2
  • Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)
    • asuntovaunualue tai vastaava
  • Liikunteltava laite
    • asuntovaunun tai -​laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn
  • Erillislaite (rakentaminen)
    • tuulivoimala
    • maalämpökaivon poraamiseen ja/tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen
  • Vesirajalaite (rakentaminen)
    • yli 15 m2:n suuruisen tai yli 10 metrin pituisen laiturin rakentaminen
    • muu vesirajaa olennaisesti muuttava tai vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava
  • Julkisivutoimenpide
    • kattomuodon muuttaminen
  • Kaupunkikuvajärjestely
    • muut kaupunki-​ tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämisestä

Lisää tietoa rakentamisen luvista löytyy kunnan rakennusjärjestyksestä sekä Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Lisätietoja antaa